Oho! Mihin mä katosin?

Ehdin jo tuntea ylpeyttä bloggaustahdistani ja siitä, että niin moni kävi jorinoita lukemassa. Mutta sitten iski päälle kiire ja totaalinen unohdus. Niinhän siinä kävi, että tuli jälleen pidempi tauko bloggaamisesta.

Mutta ei tämä matkabloggaaminen ihan helppoa ole, kun ei ole matkaa tiedossa kuin vasta toukokuussa. Mutta ehkä kaivelen vanhojen matkojen kuva-aarteita tässä jossain vaiheessa ja kirjoitan pari juttua menneisyyden reissuista.

Nyt ollaan ihan kartalla

Tämä ei ole sisustusblogi eikä tule olemaan. Minä en ole kummoinenkaan sisustaja, yleensä ostan jotain kotiin jos siitä on hyötyä. Jos siis haluatte vinkkejä sisustamiseen, tsekatkaa esimerkiksi Your Home Is Lovely ja Apartment Therapy.

Kysymyksiä ja vastauksia, nro 2

Katselin taas yksi päivä, millä hakusanoilla blogiin on löydetty.

"bina vierumäki": Bina on ihana islanninhevonen, joka asustaa Toresonin tallilla Vierumäellä. Jos olet menossa Toresonin järjestämälle issikkavaellukselle ja olet aloitteleva ratsastaja, Bina on oiva valinta. Bina on rauhallinen ja varmajalkainen vanhempi polle-emäntä.

Bina on tässä kuvassa lähimpänä kameraa.

"borneo matkakertomus": Valitettavasti tällaista ei (vielä) blogissani ole. Snif. Mutta pieni teksti Borneosta unelmakohteena löytyy.

"korvaako matkavakuutus sukupuolitaudin tarttumisen": Jaahas. Ilmeisesti terveestä matkailusta kirjoittamani teksti johdatti tällaisellä kysymyksellä tänne. Koska en ole kyseisen vakuutuslajin asiantuntija, kehotan ottamaan yhteyttä vakuutusyhtiöön. Yleisesti ottaen vakuutusehdoissa on rajausehtoja, jotka vaihtelevat yhtiöittäin, joten tarkkaa vastausta en pystyisi muutenkaan antamaan. Sukupuolitaudin tarttumisen matkalla(kin) voi ehkäistä kuitenkin käyttämällä ehkäisyvälineitä ja järkeä.

Kotimaan matkailua: Oulu

Ohhoh.

Matkustin viime viikolla Ouluun. Kyseessä oli työmatka, mutta ehdin tallustelemaan ja napsimaan kuvia virallisen osuuden jälkeen. Tässä päiväni kuvina (otettu iPhonella).

Matkaa suunnittelemassa: Opaskirjan valintaa

Yksi ensimmäisistä ja parhaimmista asioista matkan suunnittelemisessa (kohteen valitsemisen jälkeen, tottakai) on opaskirjan (edit: tarkoitan tottakai kohteeseen liittyvää opaskirjaa. En käytä sanaa 'matkaopas' tässä tekstissä, koska sellainen vain olen) valinta. Tällaiselle suunnittelevalle ihmiselle se on kuin shampanjapullon avaaminen juhlissa: hetki, jolloin juhlallisuudet aloitetaan ja kaikki kokoontuvat ympärille, hurraa-huudot, iloinen nauru. Se hetki, jolloin kaikki on mahdollista.

Hetkiä

Ajattelin tehdä tällaisen hyvin vähäsanaisen (minun mittapuullani) ja runsaampikuvaisen (onko tämä edes sana? Ei varmaankaan, mutta nyt on) kirjoituksen muutamista mukavista hetkistä matkoillani.

Idea lähti siitä, että kävin läpi iPhonella otettuja matkakuvia ja niistä tuli kovin hyviä muistoja mieleen. Eli jos jokin reissu tai kaveri ei tässä ole mainittu, niin silloin ei vielä ole ollut iPhonea matkassa. Kaverikuvia en julkaise ennen kuin olen saanut siihen luvan.

Joten ota kuppi kahvia ja lähde kanssani pienelle seikkailulle muistoihin syyslauantain kunniaksi.

Matkaa suunnittelemassa: keskustassa vai kauempana?

Heipä hei taas.

Olen huomannut matkasuunnitelmista keskusteltaessa, että yksi asia, joka jakaa mielipiteitä ja aiheuttaa kysymyksiä, on majoituksen sijainti. Sivusin aihetta lyhyesti hotellin valintaan liittyvässä kirjoituksessani.

Kuten omistusasuntojenkin hinnat, yleisesti ottaen majoituspaikkojenkin kustannukset nousevat mitä lähemmäs keskustaa halutaan sijoittua. Keskustahotellit ovat usein ketjuhotelleja (mutteivät aina), joten niillä on myös enemmän palveluita tarjottavana.  Käsi ylös: jos vaikkapa majoittuisit Lontoossa Piccadilly Circuksen alueelle, söisitkö illallista hotellin ravintolassa päivästä toiseen sen sijaan, että vain kävelisit johonkin mukavaan lähiravintolaan? Nyt käytän mielikuvitustani ja arvelen, ettei käsiä juuri noussut (jos nousi, en arvostele, kyllä hotelliravintoloistakin voi saada hyvää ruokaa). Keskustasijainnin huippupuolia on nimenomaan se, että on enemmän valinnanvaraa ravintoloiden, baarien, ostospaikkojen jne. suhteen. Keskustassa säästät myös matkakuluissa. Mutta keskustassa saat myös kärsiä/nauttia äänekkäämmästä menosta, isommista turistijoukoista, kalliimmasta hintatasosta, kaupustelijoista ja mahdollisesti myös monen matkustajan ja majoittajan kammoamista polttariporukoista.

Mutta entäpä hieman kauempana sijaitsevat majapaikat? Mitä niillä on tarjottavana jos kerran keskusta-asuminen on niin kätevää? No, ensinnäkin se, että yleisesti ottaen "tavallisen väen" keskuudessa asuminen tarkoittaa kohtuullisempia hintoja. Se tarkoittaa myös sitä, että palveluita ei ensisijaisesti ole suunnattu turistit mielessä, jolloin esimerkiksi ravintoloiden ruoan ja palvelun taso saattaa olla keskimäärin korkeampi. Illalla meno saattaa myös olla rauhallisempaa. Keskustan ulkopuolella asuminen asettaa myös haasteita, koska ei-englanninkielisissä maissa keskustan ulkopuolisissa ravintoloissa ei välttämättä ole englanninkielistä ruokalistaa tai kulmakaupan myyjä ei välttämättä puhu kovinkaan hyvää englantia. Onko tämä ongelma? On, jos et halua/osaa/jaksa lainkaan käyttää paikallista kieltä tai osallistua kulttuurien väliseen pantomiimiesitykseen. Joudut myös panostamaan enemmän matkustamiseen mikäli mielesi tekee tutustua keskustaan. Alueen palvelut eivät välttämättä ole käytettävissä yhtä myöhään kuin keskustassa tai yhtä monipuolisia.

Miten sitten pitäisi valita? Minä valitsen yleensä ensisijaisesti matkan keston perusteella. Jos olen kohteessa vain lyhyen ajan, sijoittaudun mahdollisimman lähelle keskustaa. Minusta ei ole kauheasti järkeä joutua käyttämään pitkiä aikoja matkantekoon jos kohteessa vietettävä aika on rajallinen. Haluan myös olla lähellä kiinnostaviksi kokeamiani nähtävyyksiä, jotka monesti sijoittautuvat keskusta-alueelle.

Seuraavaksi mietin kohteen yleistä hintatasoa. Kalliissa paikassa en halua joutua matkustamaan taksilla, joten on tärkeää pystyä käyttämään julkista liikennettä mahdollisimman paljon liikkumiseen. Jos minulla ei ole varaa asua aivan ytimessä (näin käy esimerkiksi Pariisissa ja Lontoossa), majoittaudun yleensä metroreitin varrelle. Isompien juna-asemien naapurista pysyn kuitenkin yleensä poissa, koska alueet houkuttelevat etenkin iltaisin myös sitä niin kutsuttua epämääräistä väkeä, johon en halua tutustua.

Koska tykkään kävellä, minulle ei ole ongelma jos kävelymatka ytimeen on n. 1-2 kilometriä, etenkin jos reittini on katettu hyvällä julkisella liikenteellä. Paronittaren (nimi ei muutettu) kanssa asuimme Dublinissa noin parin kilometrin päässä Dublinin varsinaisesta keskustasta emmekä kertaakaan käyttäneet bussia, vaan käpsöttelimme matkan huoletta edestakaisin päivittäin (toisinaan matkantekoa helpottivat erinäiset virvokkeet). Prahassa valitsin majapaikan keskustan laitamilta ja taitoimme herra Seikkailijan kanssa matkaa joskus ratikalla ja toisinaan kävellen. Häämatkallamme Skotlannissa jouduimme käyttämään jonkin verran rahaa taksikyyteihin, koska asuimme ensimmäisellä etapilla paikassa, jossa lähiliikenne oli epäsäännöllistä, ja kaikki nähtävyydet ja ravintolat sijaitsivat usean kilometrin päässä seuraavassa kylässä. Toisaalta muuhun elämiseen menevät kustannukset pysyivät pieninä, joten budjettimme kesti hyvin tällaisen ratkaisun.

Jos et kotimaisemissasikaan viihdy keskustassa, niin silloin voi olla, että matkallakin on parempi ottaa etäisyyttä ytimestä. Muista etenkin tiukemmalla budjetilla ottaa huomioon ylimääräiset matkakustannukset. Ja tarvittaessa pakkaa mukaasi sanakirja. Ja että ravintolassa kanan voi esittää tiputanssin käsiliikkein, kasvisruoan mimiikka saattaa olla hankalampaa (koitapa esittää grillattua munakoisoa ilman sanoja).

Summa summarum: kun valitset majoituksesi sijaintia, aloita budjetista ja matkan kestosta. Tee summittainen arvio siitä, kuinka paljon olet valmis käyttämään rahaa majoitukseen (laske summaan mukaan aamiaiskulut jos et aio majoittautua hotelliin tai B&B:iin). Seuraavaksi listaa ne nähtävyydet, joihin ehdottomasti haluat mennä. Ota tässä kohtaa avuksesi joko kartta tai esimerkiksi Google Earth (Google Earth on siitä kätevä, että siitä näkee myös bussipysäkit linjoineen, samoin metro- ja ratikkapysäkit. Samalla pystyt väijymään, minkälaiselta jokin alue näyttää). Jos sinulla on käytettävänä vähemmän aikaa ja rahaa, katso kartasta ne alueet, joista sinun on helppo päästä nähtävyyksille (joko kävellen tai julkisilla kulkuvälineillä). Jos olet kuten minä ja olet lukenut opaskirjasista alueista, jotka eivät sinua houkuta, katso niidenkin sijainti kartasta. Kun olet muodostanut jonkinlaisen käsityksen niistä alueista, joissa suostut tai et suostu asumaan, jäljelle jää enää majoituksen haku. Ja se, hyvät ystävät, onkin sitten ihan oma seikkailunsa...

Seikkailija suosittelee: Versailles'n palatsi ja puutarha

Kuten jo aiemmin blogissa kirjoittelinkin, vierailin toukokuussa toista kertaa elämässäni Pariisissa ja tällä viimeisimmällä kerralla jopa tykästyin kyseiseen kohteeseen (matkakertomukseni voit lukea täältä). Koska matkaa suunnitellessani en juurikaan miettinyt nähtävyyksien katselua, vaan keskityin matkan virallisempaan osioon (eli työkuvioihin), ainoaksi varmaksi suunnitelmakseni muodostui Versailles'n palatsissa vierailu. Liput varasin etukäteen Versailles'n palatsin kotisivulta , mikä oli fiksu veto, koska jo varttia ennen palatsin aukeamista lippujono oli muutama sata metriä pitkä. Lisäksi halusin osallistua opastetulle kierrokselle kuninkaiden yksityishuoneisiin, koska niihin ei ilman opastettua kierrosta pääse. Tämä suosittelutekstini on tällä kertaa kirjoitettu hieman eri tavalla kuin aiemmat vastaavat tekstit, koska Versailles'n reissuun liittyi niin paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Joten olkoon tämä yhdistelmä suositustekstiä ja matkakertomusta. Varoitus! Sisältää paljon kuvia ja tarinaa!

Hip hei, me jonotetaan! (tai jotkut jonottivat...)

Kotimaan seikkailua: virkistäytymistä Vierumäellä

Työpaikkani järjesti virkistäytymispäivän Vierumäellä. Ohjelmassa oli mitä erilaisimpia urheilulajeja sekä hierontaa ja kehonkoostumusmittausta. Menemättä sen tarkempiin yksityiskohtiin, jokainen omavastuumaksun maksanut henkilö sai valita tietyn määrän lajeja ja rakentaa tällä tavalla unelmiensa aktiviteettipäivän.

Omiin lajeihini kuuluivat mm. issikkaratsastus ja Flowpark-elämyspuistossa kiipeily.

Unelmakohde: Borneo

And now for something completely different.

Kuten blogin teksteistä huomaa, matkustelen lähinnä kaupungeissa ja Euroopan rajojen sisäpuolella. Mutta kuten Batman, myös minä olen salaperäinen hahmo. Yksi unelmakohteistani on Malesian puoleinen Borneo.

Uskokaa tai älkää, minua kiehtoo eksoottiset luontolomat. Olen ollut kaksi kertaa safarilla (ensimmäisellä kerralla Tansaniassa ja toisella Keniassa) ja muiden (sekä omien) ennakko-odotuksista huolimatta selvinnyt ja nauttinut molemmista. Mikä motivoi mukavuudenhaluisen ihmisen lähtemään matkalle, jolla mukavuuksista joutuu luopumaan?

Tervettä matkailua

Sairastaminen on ihan pyllystä. Matkalla sairastaminen on vielä enemmän pyllystä.

Olen sairastunut matkalla muutaman kerran, en tosin vakavasti (onneksi). Kerran yksin Lontoossa ollessani olin kovassa kuumeessa pari päivää ja ajattelin, että siivoja ehkä löytää maalliset jäännökseni huoneestani seuraavalla viikolla. Kuumehöyryissä vaeltelin etsimässä panadolia ympäri kaupunkia, ja viereiseltä huoltoasemalta hain ruoaksi suklaata, appelsiineja ja energiajuomaa. Tansaniassa jouduin nappaamaan vatsalääkettä, kun maha alkoi möyriä. Lopputuloksena vatsani oli tukossa kaksi vuorokautta. Kolmantena iltana sain sprintata kesken ruokailun wc-tiloihin, jossa sain nauttia siitä, miltä tuntuu kun suoli tyhjentää kahden vuorokauden sisältönsä alle minuutissa (tiedetään, liikaa yksityiskohtia). Istanbulissa sain yllättäen pienen kesäflunssan ja douppasin itseäni kuumelääkkeillä ja pullovedellä, että jaksoin seikkailla. Viikko Keniasta palaamisen jälkeen vatsani alkoi oirehtia ja kiirehdin lääkärille. Kävin kaiken maailman testeissä ja loppudiagnoosina oli se, että vatsani ei ollut tottunut Suomen bakteerikantaan.

Vakava (tai lieväkin) sairastuminen tai loukkaantuminen ovat mahdollisia missä vain. Tietyillä asioilla riskiä voidaan vähentää ja tämä onkin kirjoitukseni aihe. Miten matkailija voi pitää huolta terveydestään ja millä asioilla voi turvata itsensä jos jotakin tapahtuisi?

Kysymyksiä ja vastauksia, nro 1

Syksy on täällä taas, ja blogi on jäänyt työkiireiden ja muun säheltämisen jalkoihin.

Katselin, millä hakusanoilla blogiini on löydetty ja huomasin, että hakusanoista saa laadittua varsin pätevän kysymys ja vastaus -palstan. Koska kärsin jonkinlaisesta zombierutosta (syysflunssasta), halusin kirjoittaa jotain helppoa. Joten tässä vastauksia ja kommentteja hakuihin, jotka ovat johtaneet innokkaita matkaajia blogiini.

Matkareportaasi: Pariisi ja sen kevät

Bonjour mes amis!

Toukokuussa olin työmatkalla Pariisissa ja kuten jo ehkä otsikosta osasitte arvata, tämä teksti kertoo kyseisestä matkasta. En aio kertoa itse työmatkasta, vaan siitä, mitä tein vapaa-ajallani (jota oli jokseenkin rajoitetusti). Mutta ensin hieman pohjatietoa tuntemuksistani matkan kohteesta. (Tässä jutussa esiintyvät kuvat on otettu pelkästään iPhone 5S:llä, koska en pakannut kameraa mukaan matkalle.)

Tämä ei ollut ensimmäinen kertani Pariisissa. Matkustin Pariisiin muistaakseni vuonna 2004 ja opin vihaamaan kyseistä kaupunkia. Matkustin tuolloin yksin ja sain viiden päivän aikana kokea niin paljon seksuaalista häirintää, että olin valmis lyömään ketä tahansa miestä, joka vahingossakaan katsoisi suuntaani. Jos kuvittelette, että liioittelen, voin luetella tapahtumia.
1: Olin Congiergerien museon edessä odottamassa sisäänpääsyä, kun n. 9-vuotias pikkunapero tarrasi kiinni takamukseeni. Eikö ole paha? Lisää seuraa.
2: Tuntematon ranskalainen mies seurasi minua Champs-Elyséellä noin 200 metrin ajan, ja ehdotteli, että antaisin numeroni ja/tai lähtisin hänen luoksensa testaamaan hänen makuukamaritaitojaan. Pääsin tyypistä eroon uhkaamalla alkamaan huutaa.
3: Metrossa eräs mies alkoi imeskellä kielikoruaan hyvin näyttävästi jos katsoinkin hänen suuntaansa.
4: Taku (kyllä, Disneyn maaoravahahmo) puristi minua peffasta, kun meistä otettiin kuvaa Pariisin Disneylandissa.
5: Istuin hotellini aulassa taksia odottaen, kun hotellin omistaja istui viereeni, alkoi hivellä kättäni ja kysyi: "Have you ever tasted a French guy before?". Tämän seurauksena menetin hermoni täysin ja lätkäisin kyseistä limanuljaskaa avokämmenellä poskelle.


Näiden kokemusten pohjalta Pariisi ei näyttäytynyt minulle rakkauden kaupunkina, vaan seksinhimoisten kuvotusten asuinpaikkana. Tähän kun lisätään myös ne kerrat, kun minua luultiin englantilaiseksi ja ranskalaiset alkoivat sen takia käyttäytyä aggressiivisesti/veemäisesti, olin täysin valmis jättämään Pariisin niille urpoille, jotka pitävät paikkaa ihanana.

Seikkailija suosittelee: Forum Romanum ja Palatinuksen kukkula

Ciao miei amici avventurosi!

Tänään ajattelin palata suosittelemaan kohteita ja koska juuri kirjoittelin Rooman matkasta, niin jatketaan valitulla teemalla. Rooman matkareportaasissa mainitsinkin, että yksiksi suosikkikohteikseni muodostuivat Forum Romanum ja Palatinuksen kukkula.

Tituksen riemukaaren kopio Colosseumin puoleisella sisäänkäynnillä.

Matkareportaasi: Oi saavu(n) jälleen Roomaan

Buongiorno!

Kuten edellisessä tekstissäni mainitsinkin, vietimme herra Seikkailijan kanssa pääsiäistä Roomassa. Säät olivat hieman epävakaiset, mutta matkasta jäi aurinkoinen mieli.

Miksi Rooma? Miksi ei? Yritimme miettiä syytä, miksemme ole aiemmin matkustaneet Roomaan emmekä löytäneet järkevää syytä tälle erehdykselle. Roomalla on pitkä ja mielenkiintoinen historia, joka on näkyvissä katukuvassa vielä tänäkin päivänä. Historia ja kulttuuri olivatkin suurimmat syyt kohteen valinnassa ja vietimmekin koko lomamme merkittävimpiä nähtävyyksiä kierrellen. Vaikket olisikaan historiafriikki, niin kyllä Rooman valtakunnan aikaiset rauniot ovat sykähdyttäviä. Ja niitä on joka paikassa. Historia elää nykyhetken kanssa välillä erittäin lähekkäin: vanhojen akveduktien päälle on rakennettu modernia vesijohtoverkkoa ja asuintalojen väliin/alle/viereen on saattanut jäädä nyt jo raunioituneita rakennuksia. Toisin kuin vaikkapa Firenze tai Venetsia, Rooma ei ole museoitunut kaupunki, vaan se on täynnä elämää.

Pack-woman

Hei seikkailulliset ystäväni!

Ja anteeksi useamman kuukauden hiljaiselo, Seikkailijan elämä on välillä valitettavan hektistä ja toisinaan Seikkailija on vain patalaiska. Kevään aikana olen reissanut aviomiehen kanssa Roomassa ja käväisin työmatkalla Pariisissa. Kummastakin reissusta on luvassa raporttia, mutta nyt en uskalla luvata varmasti ajankohtaa.

Tämän kirjoituksen aiheena on pakkaaminen lyhyelle kaupunkilomalle. Aion havainnoillistaa prosessia muutamalla kuvalla, jotka otin, kun pakkasin laukkuani Rooman reissua varten. Olimme matkalla kolme yötä ja neljä kokonaista päivää (menolento varhain aamulla, paluulento myöhemmin illalla). Huom! Minulla oli mukanani lisäksi isohko käsveska, koska joudun kantamaan mukanani melkoisen varaston reseptilääkkeitä ja muita tilpehöörejä. Mutta aloitetaan.

Seikkailua ilmassa

Hei ja hoi!

Ja anteeksi blogiin laskeutuneesta hiljaisuudesta. Seikkailijan päivätyö on aiheuttanut kiirettä ja vapaina hetkinä on tehnyt enemmän mieli pelata ja rötvätä kuin kirjoitella tekstejä. Ehkä asiaan tulee muutos, kun valon määrä on alkanut hitaasti mutta varmasti lisääntyä ulkona. Kevät tulee ja niin lähestyy matkakin!

Muistanette kriisini yksin matkustamisesta? Päätin ratkaista kyseisen ongelman ostamalla herra Seikkailijalle joululahjaksi pienen kevätmatkan Roomaan, minun seurassani tietenkin. Tämä tarkoittaa sitä, että hyllyymme on nyt kertynyt kolme Rooman opaskirjaa ja että olen katsellut Rooma-aiheisia sarjoja ja elokuva. Niin, ja ladannut puhelimeeni Duolingon italian opiskelua varten. Vaatekaappiini on myös hiipinyt kevätvaatteita, jotka olen ostanut alennusmyynneistä (Seikkailija ei ole maailman tyylikkäin ihminen, vaan arvostaa mukavuutta ja edullista hintaa).

Vuoden vaihtuminen sai minut miettimään, minne haluaisin seuraavina vuosina matkustaa. Vuonna 2015 haluaisin tehdä kaverimatkan jonnekin päin maailmaa. Haluaisin tehdä vuonna 2017 pidemmän matkan esimerkiksi Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Tämä jälkimmäinen aiheuttaa isompia säästötoimenpiteitä, joten saattaa olla, ettei vuonna 2016 tehtäisi isompia matkoja (ehkä pitkä viikonloppu Euroopan kohteeseen hyvässä seurassa onnistuisi?). Nyt täytyy varoittaa, että Seikkailija on hyvin impulsiivinen ja vaihtaa mielipidettään yhtä usein kuin poliitikko onnistuu kiertämään hankalan kysymyksen antamalla ympäripyöreän vastauksen. Varaan siis oikeuden kohteiden muuttumiseen.

Vaikka alustavasti lupasin olla suunnittelematta seuraavaa matkaani, tämä ei tule onnistumaan. Joten seuraava tekstini mitä luultavammin kertoo Rooman matkan suunnittelusta.

Onko teillä ihanat pörröiset lukijani matkasuunnitelmia tälle vuodelle? Tai oletteko kenties tekemässä pidemmän ajan matkasuunnitelmaa kuten allekirjoittanut?

Seikkailullista alkanutta vuotta kaikille ja toivottavasti jatkatte blogini vilkuilua tänäkin vuonna!