Nyt ollaan ihan kartalla

Tämä ei ole sisustusblogi eikä tule olemaan. Minä en ole kummoinenkaan sisustaja, yleensä ostan jotain kotiin jos siitä on hyötyä. Jos siis haluatte vinkkejä sisustamiseen, tsekatkaa esimerkiksi Your Home Is Lovely ja Apartment Therapy.

Kysymyksiä ja vastauksia, nro 2

Katselin taas yksi päivä, millä hakusanoilla blogiin on löydetty.

"bina vierumäki": Bina on ihana islanninhevonen, joka asustaa Toresonin tallilla Vierumäellä. Jos olet menossa Toresonin järjestämälle issikkavaellukselle ja olet aloitteleva ratsastaja, Bina on oiva valinta. Bina on rauhallinen ja varmajalkainen vanhempi polle-emäntä.

Bina on tässä kuvassa lähimpänä kameraa.

"borneo matkakertomus": Valitettavasti tällaista ei (vielä) blogissani ole. Snif. Mutta pieni teksti Borneosta unelmakohteena löytyy.

"korvaako matkavakuutus sukupuolitaudin tarttumisen": Jaahas. Ilmeisesti terveestä matkailusta kirjoittamani teksti johdatti tällaisellä kysymyksellä tänne. Koska en ole kyseisen vakuutuslajin asiantuntija, kehotan ottamaan yhteyttä vakuutusyhtiöön. Yleisesti ottaen vakuutusehdoissa on rajausehtoja, jotka vaihtelevat yhtiöittäin, joten tarkkaa vastausta en pystyisi muutenkaan antamaan. Sukupuolitaudin tarttumisen matkalla(kin) voi ehkäistä kuitenkin käyttämällä ehkäisyvälineitä ja järkeä.

Kotimaan matkailua: Oulu

Ohhoh.

Matkustin viime viikolla Ouluun. Kyseessä oli työmatka, mutta ehdin tallustelemaan ja napsimaan kuvia virallisen osuuden jälkeen. Tässä päiväni kuvina (otettu iPhonella).

Matkaa suunnittelemassa: Opaskirjan valintaa

Yksi ensimmäisistä ja parhaimmista asioista matkan suunnittelemisessa (kohteen valitsemisen jälkeen, tottakai) on opaskirjan (edit: tarkoitan tottakai kohteeseen liittyvää opaskirjaa. En käytä sanaa 'matkaopas' tässä tekstissä, koska sellainen vain olen) valinta. Tällaiselle suunnittelevalle ihmiselle se on kuin shampanjapullon avaaminen juhlissa: hetki, jolloin juhlallisuudet aloitetaan ja kaikki kokoontuvat ympärille, hurraa-huudot, iloinen nauru. Se hetki, jolloin kaikki on mahdollista.

Hetkiä

Ajattelin tehdä tällaisen hyvin vähäsanaisen (minun mittapuullani) ja runsaampikuvaisen (onko tämä edes sana? Ei varmaankaan, mutta nyt on) kirjoituksen muutamista mukavista hetkistä matkoillani.

Idea lähti siitä, että kävin läpi iPhonella otettuja matkakuvia ja niistä tuli kovin hyviä muistoja mieleen. Eli jos jokin reissu tai kaveri ei tässä ole mainittu, niin silloin ei vielä ole ollut iPhonea matkassa. Kaverikuvia en julkaise ennen kuin olen saanut siihen luvan.

Joten ota kuppi kahvia ja lähde kanssani pienelle seikkailulle muistoihin syyslauantain kunniaksi.

Matkaa suunnittelemassa: keskustassa vai kauempana?

Heipä hei taas.

Olen huomannut matkasuunnitelmista keskusteltaessa, että yksi asia, joka jakaa mielipiteitä ja aiheuttaa kysymyksiä, on majoituksen sijainti. Sivusin aihetta lyhyesti hotellin valintaan liittyvässä kirjoituksessani.

Kuten omistusasuntojenkin hinnat, yleisesti ottaen majoituspaikkojenkin kustannukset nousevat mitä lähemmäs keskustaa halutaan sijoittua. Keskustahotellit ovat usein ketjuhotelleja (mutteivät aina), joten niillä on myös enemmän palveluita tarjottavana.  Käsi ylös: jos vaikkapa majoittuisit Lontoossa Piccadilly Circuksen alueelle, söisitkö illallista hotellin ravintolassa päivästä toiseen sen sijaan, että vain kävelisit johonkin mukavaan lähiravintolaan? Nyt käytän mielikuvitustani ja arvelen, ettei käsiä juuri noussut (jos nousi, en arvostele, kyllä hotelliravintoloistakin voi saada hyvää ruokaa). Keskustasijainnin huippupuolia on nimenomaan se, että on enemmän valinnanvaraa ravintoloiden, baarien, ostospaikkojen jne. suhteen. Keskustassa säästät myös matkakuluissa. Mutta keskustassa saat myös kärsiä/nauttia äänekkäämmästä menosta, isommista turistijoukoista, kalliimmasta hintatasosta, kaupustelijoista ja mahdollisesti myös monen matkustajan ja majoittajan kammoamista polttariporukoista.

Mutta entäpä hieman kauempana sijaitsevat majapaikat? Mitä niillä on tarjottavana jos kerran keskusta-asuminen on niin kätevää? No, ensinnäkin se, että yleisesti ottaen "tavallisen väen" keskuudessa asuminen tarkoittaa kohtuullisempia hintoja. Se tarkoittaa myös sitä, että palveluita ei ensisijaisesti ole suunnattu turistit mielessä, jolloin esimerkiksi ravintoloiden ruoan ja palvelun taso saattaa olla keskimäärin korkeampi. Illalla meno saattaa myös olla rauhallisempaa. Keskustan ulkopuolella asuminen asettaa myös haasteita, koska ei-englanninkielisissä maissa keskustan ulkopuolisissa ravintoloissa ei välttämättä ole englanninkielistä ruokalistaa tai kulmakaupan myyjä ei välttämättä puhu kovinkaan hyvää englantia. Onko tämä ongelma? On, jos et halua/osaa/jaksa lainkaan käyttää paikallista kieltä tai osallistua kulttuurien väliseen pantomiimiesitykseen. Joudut myös panostamaan enemmän matkustamiseen mikäli mielesi tekee tutustua keskustaan. Alueen palvelut eivät välttämättä ole käytettävissä yhtä myöhään kuin keskustassa tai yhtä monipuolisia.

Miten sitten pitäisi valita? Minä valitsen yleensä ensisijaisesti matkan keston perusteella. Jos olen kohteessa vain lyhyen ajan, sijoittaudun mahdollisimman lähelle keskustaa. Minusta ei ole kauheasti järkeä joutua käyttämään pitkiä aikoja matkantekoon jos kohteessa vietettävä aika on rajallinen. Haluan myös olla lähellä kiinnostaviksi kokeamiani nähtävyyksiä, jotka monesti sijoittautuvat keskusta-alueelle.

Seuraavaksi mietin kohteen yleistä hintatasoa. Kalliissa paikassa en halua joutua matkustamaan taksilla, joten on tärkeää pystyä käyttämään julkista liikennettä mahdollisimman paljon liikkumiseen. Jos minulla ei ole varaa asua aivan ytimessä (näin käy esimerkiksi Pariisissa ja Lontoossa), majoittaudun yleensä metroreitin varrelle. Isompien juna-asemien naapurista pysyn kuitenkin yleensä poissa, koska alueet houkuttelevat etenkin iltaisin myös sitä niin kutsuttua epämääräistä väkeä, johon en halua tutustua.

Koska tykkään kävellä, minulle ei ole ongelma jos kävelymatka ytimeen on n. 1-2 kilometriä, etenkin jos reittini on katettu hyvällä julkisella liikenteellä. Paronittaren (nimi ei muutettu) kanssa asuimme Dublinissa noin parin kilometrin päässä Dublinin varsinaisesta keskustasta emmekä kertaakaan käyttäneet bussia, vaan käpsöttelimme matkan huoletta edestakaisin päivittäin (toisinaan matkantekoa helpottivat erinäiset virvokkeet). Prahassa valitsin majapaikan keskustan laitamilta ja taitoimme herra Seikkailijan kanssa matkaa joskus ratikalla ja toisinaan kävellen. Häämatkallamme Skotlannissa jouduimme käyttämään jonkin verran rahaa taksikyyteihin, koska asuimme ensimmäisellä etapilla paikassa, jossa lähiliikenne oli epäsäännöllistä, ja kaikki nähtävyydet ja ravintolat sijaitsivat usean kilometrin päässä seuraavassa kylässä. Toisaalta muuhun elämiseen menevät kustannukset pysyivät pieninä, joten budjettimme kesti hyvin tällaisen ratkaisun.

Jos et kotimaisemissasikaan viihdy keskustassa, niin silloin voi olla, että matkallakin on parempi ottaa etäisyyttä ytimestä. Muista etenkin tiukemmalla budjetilla ottaa huomioon ylimääräiset matkakustannukset. Ja tarvittaessa pakkaa mukaasi sanakirja. Ja että ravintolassa kanan voi esittää tiputanssin käsiliikkein, kasvisruoan mimiikka saattaa olla hankalampaa (koitapa esittää grillattua munakoisoa ilman sanoja).

Summa summarum: kun valitset majoituksesi sijaintia, aloita budjetista ja matkan kestosta. Tee summittainen arvio siitä, kuinka paljon olet valmis käyttämään rahaa majoitukseen (laske summaan mukaan aamiaiskulut jos et aio majoittautua hotelliin tai B&B:iin). Seuraavaksi listaa ne nähtävyydet, joihin ehdottomasti haluat mennä. Ota tässä kohtaa avuksesi joko kartta tai esimerkiksi Google Earth (Google Earth on siitä kätevä, että siitä näkee myös bussipysäkit linjoineen, samoin metro- ja ratikkapysäkit. Samalla pystyt väijymään, minkälaiselta jokin alue näyttää). Jos sinulla on käytettävänä vähemmän aikaa ja rahaa, katso kartasta ne alueet, joista sinun on helppo päästä nähtävyyksille (joko kävellen tai julkisilla kulkuvälineillä). Jos olet kuten minä ja olet lukenut opaskirjasista alueista, jotka eivät sinua houkuta, katso niidenkin sijainti kartasta. Kun olet muodostanut jonkinlaisen käsityksen niistä alueista, joissa suostut tai et suostu asumaan, jäljelle jää enää majoituksen haku. Ja se, hyvät ystävät, onkin sitten ihan oma seikkailunsa...

Seikkailija suosittelee: Versailles'n palatsi ja puutarha

Kuten jo aiemmin blogissa kirjoittelinkin, vierailin toukokuussa toista kertaa elämässäni Pariisissa ja tällä viimeisimmällä kerralla jopa tykästyin kyseiseen kohteeseen (matkakertomukseni voit lukea täältä). Koska matkaa suunnitellessani en juurikaan miettinyt nähtävyyksien katselua, vaan keskityin matkan virallisempaan osioon (eli työkuvioihin), ainoaksi varmaksi suunnitelmakseni muodostui Versailles'n palatsissa vierailu. Liput varasin etukäteen Versailles'n palatsin kotisivulta , mikä oli fiksu veto, koska jo varttia ennen palatsin aukeamista lippujono oli muutama sata metriä pitkä. Lisäksi halusin osallistua opastetulle kierrokselle kuninkaiden yksityishuoneisiin, koska niihin ei ilman opastettua kierrosta pääse. Tämä suosittelutekstini on tällä kertaa kirjoitettu hieman eri tavalla kuin aiemmat vastaavat tekstit, koska Versailles'n reissuun liittyi niin paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Joten olkoon tämä yhdistelmä suositustekstiä ja matkakertomusta. Varoitus! Sisältää paljon kuvia ja tarinaa!

Hip hei, me jonotetaan! (tai jotkut jonottivat...)

Kotimaan seikkailua: virkistäytymistä Vierumäellä

Työpaikkani järjesti virkistäytymispäivän Vierumäellä. Ohjelmassa oli mitä erilaisimpia urheilulajeja sekä hierontaa ja kehonkoostumusmittausta. Menemättä sen tarkempiin yksityiskohtiin, jokainen omavastuumaksun maksanut henkilö sai valita tietyn määrän lajeja ja rakentaa tällä tavalla unelmiensa aktiviteettipäivän.

Omiin lajeihini kuuluivat mm. issikkaratsastus ja Flowpark-elämyspuistossa kiipeily.