Vaatteiden valinta

Hei taas. Olen suunnitellut kirjoittavani erillisen tekstin pakkaamisesta. Tämä aihe liippaa läheltä, mutta päätin kuitenkin kirjoittaa siitä oman tekstinsä. Eli: millaiset vaatteet kannattaa ottaa matkalle mukaan?

Oma näkemykseni on täysin käytännöllis-looginen ripauksella pientä vainoharhaisuutta. Lisäksi oletan, että osaat ottaa lomakohteesi luonnonolot ja ilmaston huomioon etkä tarvitse neuvoja siinä, kannattaako naparetkelle pakata bikinit vai neulepaita. En myöskään ota kantaa kenenkään henkilökohtaiseen pukeutumistyyliin, siinäkin luotan lukijan omaan harkintaan.

Vailla suunnitelmaa

Päivää. Ja anteeksi. Syksyn harmaus ja työkiireet ovat verottaneet halua kirjoittaa blogia. Matkan kaipuu ei ole talttunut mihinkään, joka yö matkailen ympäri maailmaa hieman psykedeelisissä merkeissä. Olin sunnuntaina Pöllön ja Popon (nimet muutettu, ainakin osittain) kanssa syömässä ja sen jälkeen katsomassa Bill Baileyn stand up -keikkaa. Ruokapöydässä juttumme kääntyi hetkeksi matkustamiseen. "Kuinka ihanaa olisikaan välillä matkustaa ilman suunnitelmia", oli yksi hetkellinen keskustelunaihe. En tainnut tähän juuri mitään sanoa, koska suunnitteleminen on kivaa. Mutta mitä jos ei suunnittelisi?

Olen ollut aikuisiällä tasan yhdellä matkalla, johon ei liittynyt minkäänlaista valmista suunnitelmaa hotellia lukuun ottamatta. Tämä tapahtui vuonna 2008, jolloin matkustin aviomieheni kanssa Prahaan. Tätä oli edeltänyt erittäin tarkasti suunniteltu Firenzen matka excel-taulukoineen, joten minua oli pyydetty (tai käsketty, ihan miten vain) olemaan suunnittelematta. Opaskirja oli kyllä hankittu, mutta varsinaisia päiväohjelmaehdotuksia kumpikaan ei tehnyt tai ehdottanut. Ja ihan hyvinhän se meni, tosin muutama kiinnostava paikka taisi jäädä näkemättä. Huono puoli suunnittelemattomuudessa oli se, että Prahaan osui juuri matkapäivinämme erittäin kylmä ja sadetihkuinen sää, mikä teki päämäärättömästä vaeltelusta vähemmän nautinnollista.

Ehkä parhaiten suunnittelemattomuus (ainakin omien kokemusten mukaan) toimii paikoissa, joissa pelkkä ulkona oleminen on nautinnollista. Eli käytännössä lämpimissä kohteissa. Puistossa istuskelu ja kirjan lukeminen on ihanaa missä tahansa, kun lämpöasteet ja miljöö ovat kohdillaan. Näin teimme mm. Pöllön kanssa Lissabonissa. Jopa minunlaiseni malttamaton hälisijä jaksoi olla paikallaan ja vain rentoutua. Voisin myös kuvitella pystyväni rauhalliseen olemiseen jossain trooppisessa (ranta)kohteessa, joskin tällaisiin kohteisiin eksyminen kohdallani on toistaiseksi epätodennäköistä.

Mutta pystyisinkö nauttimaan lomasta ottamatta lainkaan selvää kohteesta? Suoraan sanoen en. Suunnittelu ei ainoastaan ole päiväohjelmien tai kiinnostavien kohteiden kartoitusta, vaan kohdekulttuuriin varautumista. Suussani asuu sammakkolauma, jota en halua vapauttaa ulkomailla. En halua herättää huomiota tekemällä jotain loukkaavaa tai epäkunnioittavaa.

Mutta ehkä olisi hyvä matkata ilman kovia ennakko-odotuksia ja keskittyä rentoutumiseen. Seuraavaan matkaan ajattelin valmistautua lataamalla Kindleeni muutaman kevyen lomaluettavan ja miettimällä etukäteen vain yhden päivän ohjelman. Vielä en tiedä, minne olen matkustamassa ja milloin, mutta olen päättänyt ratkaista tämän ongelman vuoden loppuun mennessä.