sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Matkaa suunnittelemassa: Opaskirjan valintaa

Yksi ensimmäisistä ja parhaimmista asioista matkan suunnittelemisessa (kohteen valitsemisen jälkeen, tottakai) on opaskirjan (edit: tarkoitan tottakai kohteeseen liittyvää opaskirjaa. En käytä sanaa 'matkaopas' tässä tekstissä, koska sellainen vain olen) valinta. Tällaiselle suunnittelevalle ihmiselle se on kuin shampanjapullon avaaminen juhlissa: hetki, jolloin juhlallisuudet aloitetaan ja kaikki kokoontuvat ympärille, hurraa-huudot, iloinen nauru. Se hetki, jolloin kaikki on mahdollista.






Hyllyssäni on useita opaskirjoja. Osaa niistä ei (vielä) ole päästy käyttämään ja joistain kohteista on useampi kirja. Mutta kun katselen hyllyäni, huomaan, että kolme julkaisijaa näyttelevät päärooleja valinnoissani: Dorling Kindersley (Eyewitness Travel / Kaupunkikirjat), Lonely Planet ja Mondo.



En ole päätynyt näihin sarjoihin sattumalta ja jokaisella näistä on tietty rooli opaskirjana. Myönnetään, kaikissa opaskirjoissa on tiettyjä yhteisiä piirteitä, mutta jokaisella niistä oma äänensä ja tyylinsä. Esittelen nyt nämä kolme kirjasarjaa sellaisena, kuin minä ne näen. Mutta aloitetaan siitä, mihin asioihin käytän ja en käytä opaskirjoja.

Käytän opaskirjoja:
-saadakseni yleisen kuvan kohteesta
-nähtävyyksien valintaan
-tärppien löytämiseen

En käytä opaskirjoja:
-majoituksen valintaan
-ravintolan valintaan ensisijaisena lähteenä
-aukioloaikojen tarkistamiseen

Miksi en käytä opaskirjoja majoituksen tai ravintolan löytämiseen? Koska fakta on se, että kuten esimerkiksi ravintolakriitikoita, opaskirjojen kirjoittajia kohdellaan eri tavalla kuin tavallisia matkaajia. Toinen syy on se, että majoituksen suhteen opaskirjat eivät tarjoa kuvia huoneista, kuten vaikkapa Tripadvisor (johon on kuitenkin suhtauduttava välillä skeptisesti). Kolmas syy on, että kaikkien kohteiden opaskirjoja ei päivitetä vuosittain ja monet arvostelutiedot ovat jo vanhentunutta siinä vaiheessa, kun opaskirja on ulos painosta (ravintolat ja majoitusliikkeet ovat suhdanneherkkiä: monesti aletaan tinkimään laadusta, kun talous ei kukoista).

Aukioloaikojen tarkistaminen opaskirjoista on tie melko varmaan pettymykseen. Aukioloajat (nähtävyyksien, kauppojen, ravintoloiden) kannattaa aina tarkistaa kyseisen instanssin nettisivulta ja tällöinkin varautua siihen, että poikkeuksia sattuu. Muistan Istanbulissa ollessamme, että olimme varmoja Hagia Sofian olevan kiinni (koska opaskirja sanoi niin), mutta paikalle päästyämme lafka oli auki vielä kolme tuntia. Aukioloaikoja voidaan muuttaa ja vaihtaa muutaman päivän varoitusajalla, joten opaskirja ei ole luotettavin lähde niiden suhteen.

Mutta opaskirjat ovat hyviä antamaan lisätietoa kohteesta ja auttamaan matkan suunnittelussa (no shit, Sherlock). Itse selailen opaskirjoja vielä matkojen jälkeenkin ja käyn läpi, missä tuli oltua ja käytyä.

Mutta sitten itse asiaan.

Eyewitness Travel (Kaupunkikirjat): Eyewitness Travel-kirjoja pidetään monesti tylsinä ja vanhanaikaisina, ja ne sivuutetaan valitettavan usein opaskirjaa valittaessa. Itse rakastan Eyewitness Travelia, koska ne antavat todella kattavaa tietoa kohteen historiasta ja eri nähtävyyksistä. Eyewitness Travelin vahvuus on samalla tietyllä tapaa sen heikkous: kirjat keskittyvät faktoihin eivätkä ota huomioon elämysmatkailua. Tämä on opaskirja, jonka nappaan mukaani, kun haluan oppia kohteestani. Kirja ei hehkuta tai skandalisoi, vaan on hyvin neutraali. Opaskirjojen professori.




Lonely Planet: Lonely Planetin jokainen kohde on maailman mielenkiintoisin. Kuvat ovat aina supervärikkäitä ja trendikkäitä, ja Lonely Planet haluaa temmata sinut uuteen seikkailuun. Lonely Planet käsittelee kohdetta hyvin laajasti: nähtävyyksien, ravintoloiden ja majoituksen lisäksi se listaa omasta mielestään trendikkäimmät kaupat ja baarit, kertoo mistä löydät lähimmän kuntosalin, opastaa extreme-lajien tarjoajien luo ja listaa gay-ystävälliset menomestat. Lonely Planet on sähäkkä ja iloinen. Sen heikkouksia ovat faktavirheet ja ylikorostunut amerikkalaisuus. Tämä on opaskirja, jonka parasta antia ovat paikallisten tärpit, elämänilo ja eri matkailijatyyppien huomioiminen. Tätä voisi kutsua opaskirjojen motivational speakeriksi.



Mondo: Suomalainen Mondo on lunastanut paikkansa minunkin opaskirjavalikoimassa. Mondo ei juuri kuvilla koreile, vaan pyrkii kertomaan kohteen historian lisäksi siitä, mikä on kohteelle tyypillistä, ainutlaatuista ja hottia juuri nyt (tai ainakin kirjoituksen aikaan). Kirjoittajat ovat asuneet ja/tai matkailleet kohteessa vuosien ajan, joten paikallistuntemuksen taso on korkea. Kasvissyöjät/vegaanit ja gayt otetaan suosituksissa huomioon. Mondon heikkoutena on sen askeettinen olemus: kuvia ei juurikaan ole (tai jos on, ne ovat suurimmaksi osaksi mustavalkoisia) ja koko kirjan layout on hyvin pelkistetty. Siksi Mondon opas on minulla yleensä viimeisenä ostolistalla. Mondo on selkeästi opaskirjojen hipsteribestis.



Yllä olevissa kuvissa on Forum Romanumia koskeva esittely jokaisesta oppaasta. Kuten näette, Eyewitness Travel on tehnyt kuvituksen alueesta ja esitellyt nähtävyyksiä valokuvin ja tekstinpätkin. Lonely  Planetiltakin löytyy alueen kartta ja toisen sivun reunassa on lueteltu ns. must-see -kohteet ja käytännön vinkit. Mondo luottaa pelkkään tekstiin. Laitoin Mondolta otsikkotekstin, joka on hyvin lyhyt. Seuraavalta sivulta ei olisi tajunnut, mistä teksti kertoo, koska Mondo jakaa Forum Romanumin pienemmiksi yksittäisiksi kohteiksi. Mondolla ei ole kuvia tai karttoja Forum Romanumista kohde-esittelyn yhteydessä, vaan seuraava kokonainen aukeama näyttää juuri tältä kuin kuvassa oleva.

Aina en kaikkia näitä opaskirjoja osta. Eyewitness Travel on näistä suosikkini, mutta yleensä varaan sen ensisijaisesti kohteisiin, joiden historiasta haluan tietää enemmän (Roomassa tämä opas oli ehdoton ykkönen). Eyewitness Travelin suosikkejani ovat arkkitehtuuria ja rakenteita selvittävät kuvat. Lonely Planetin ostan lähes aina, koska siinä on paljon tietoa (vaikkakin paikoin virheellistä) ja sen lukemisesta tulee innostunut olo. Lonely Planetista tsekkaan usein ostosvinkit ja kohteesta kertovat leffat. Mondon varaan kohteisiin, jotka ovat joko tuttuja tai eivät välttämättä vaadi suurta paneutumista. Mondo on näistä helpoin kuljettaa mukana pienen kokonsa ansiosta, mutta siitä on myös vaikein löytää tiettyä kohtaa, koska layout on niin pelkistetty. Mondosta katselen paikallisvinkkejä ja poikkeuksellisesti myös ravintolasuosituksia. Mondoa pidän näistä opaskirjoista yleisesti ottaen suorapuheisimpana ja rehellisimpänä. Tällä en tarkoita sitä, että muut kirjat huijaisivat, vaan sitä, että Mondossa uskalletaan ottaa kantaa ja mainita myös ne asiat, jotka eivät kohteessa ole kymppiplusplus.

Joskus ostan kaikki nämä, koska rakastan opaskirjoja. Haaveissani on oma kirjahylly kaikelle matka-aiheiselle kirjallisuudelle ja romppeelle. Oma karttahuone olisi vielä kovempi juttu. Mutta kartoista lisää myöhemmin...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit luetaan, asialliset kommentit julkaistaan. Ensin sinun pitää todistaa, ettet ole robotti. Valitettavasti robottien kommentteja ei voida julkaista, mutta bloggaaja ei kuitenkaan ole robottivastainen.